Mistä ruoka tulee? - Valion historia osa 2: Kaupungistumisesta tähän päivään

Viime postauksessa kävimme läpi Valion historian ensimmäiset vuosikymmenet. Ensimmäisiin vuosikymmeniin mahtui paljon, aina AIV-rehusta sotavuosiin. Jos et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, pääset lukemaan sen täältä.

Nyt jatkamme matkaa siitä mihin viimeksi jäimme, eli 60-luvulta aina tähän päivään asti.

60-luvulla markkinoille tuli liuta uusia tuotteita, jotka ovat pitäneet suosionsa aina tähän päivään asti. Nimittäin jogurtti ja viili tulivat markkinoille annospakkauksissa. Tokihan jogurttia on ollut markkinoilla jo kauan aiemminkin, mutta se ei ollut saavuttanut suosiota happaman makunsa vuoksi. Valion silloinen tuotantojohtaja Eero Horelli hakikin oppia amerikkalaisista meijereistä, joissa valmistettiin maustettuja jogurtteja. Suomen markkinoilla maustetut jogurtit nousivat hetkessä kansan suosioon helppokäyttöisenä aamu- ja välipalatuotteena. Valiojogurtit olivat syntyneet.

60-luvun lopulla markkinoille tulee myös eräs toinen nykyäänkin hyvin tunnettu tuote, nimittäin kevytmaito. Vuonna 1969 markkinoille tullut kevytmaito sisälsi 2,5% rasvaa (nykyisin 1,5%) ja siitä tulikin nopeasti Suomen suosituin maito.


Uusia kevyttuoteita alkaa virrata markkinoille 70-luvulla, sillä elintarvikkeiden sisältämään rasvaan alettiin kiinnittämään enenevissä määrin huomiota ja kuluttajat toivoivat markkinoille kevyempiä vaihtoehtoja.

Kierrätettävät kartonkipakkaukset alkoivat vakiinnuttamaan asemansa ainoana pakkausmuotona maitopullojen ja -pussien sijaan ja kuluttajia pyrittiin ohjeistamaan kierrättämään tyhjät pakkaukset. Samoihin aikoihin Valion maitoihin tulivat niiden rasvapitoisuuksista kertovat väritykset. Kevytmaidon pakkaus on sininen ja kulutusmaidon (nyk.täysmaito) pakkauksen väri vakiintui punaiseksi.

Vuonna 1975 Valiolla kehitettiin jälleen jotain mullistavaa. Nimittäin HYLA-tuotteet saivat alkunsa kun juuston valmistuksessa yli jäänyttä heraa ryhdyttiin jalostamaan elintarvikekäyttöön. Tänä päivänä hera tunnetaan erityisesti urheilijoiden suosimana proteiinilähteenä, mutta aina 70-luvun puoliväliin saakka hera oli ollut vain tuotannon ylijäämää.

Suosikkituote Voimariini (Oivariini) tuli markkinoille vuonna 1979, kun kasviöljyn ja voin seoksen myynti sallittiin rasvalainsäädännön muutoksen myötä.

80-luvulla kevyttuotteiden nousukausi jatkuu kun kuluttajien tietämys ruoan terveellisyydestä lisääntyy. Samaan aikaan myös kuluttajien kiinnostus suuntautuu myös ulkomaisiin tuotteisiin. Kuluttajat nauttivat mm. fetasta, brié-juustosta ja monista muista siihen aikaan "eksoottisista" uutuuksista. Ruokalautasella näkyi kansainvälisyys.

HYLA-tuotteet tulivat markkinoille 80-luvun alkupuolella, joten nyt myös laktoosi-intolerantikkojen oli mahdollista nauttia maitotuotteista.

Välipalakulttuuri syntyi samalla vuosikymmenellä, mikä tarkoitti sitä, että markkinoille saapui uudenlainen tuotekategoria, välipalatuotteet. Tällöin esimerkiksi Nami nami- vanukkaat ja Valion marjakeitot tulivat osaksi kuluttajien arkea.

90-luvulle saavuttaessa oli markkinoille tulossa jälleen täysin uudenlainen tuote, nimittäin Valio Gefilus tuoteperhe, joka sisältää Lactobasillus GG-bakteerikantaa. Ensimmäinen maitohappobakteereja sisältävä tuote markkinoilla oli Valion Gefilus herajuoma, joka tuli kuluttajien saataville vuonna 1990.

Vuonna 1993 Valion luomutuotteet näkivät päivänvalon. Markkinoiden ensimmäinen luomutuote oli kevytmaito, jonka jälkeen luomuperhe laajeni kuohukermaan, piimään, sekä A+ luonnonjogurttiin.

Ruokakerma tuli markkinoille 90-luvun lopulla, tarkemmin vuonna 1999. Kuluttajat olivat toivoneet perinteiselle kuohukermalle kevyempää vaihtoehtoa, ja Valio vastasi toiveisiin ruokakermalla. Nykyisin ruokakermoja on saatavilla useilla eri rasvapitoisuuksilla ja makuvariaatioilla, mutta ruokakerma ei ole tuotteena erityisen vanha.

Vuosituhannen vaihde toi jälleen mullistavia uutuuksia markkinoille, nimittäin laktoosittomat tuotteet saapuivat markkinoille. Niiden suosio oli ennennäkemätön. Muutamassa kuukaudessa laktoositonta maitojuomaa myytiin miljoona litraa.

2000-luvulla kevyttuotteet olivat edelleen suuressa suosiossa. Polar-juustosta tuli markkinoille versio, jossa on ainoastaan 5% rasvaa. Muitakin uusia kevyttuotteita tuli markkinoille, kuten esimerkiksi sinihomejuusto Aurasta nähtiin myös kevyempi vaihtoehto markkinoilla.

2010-luku on muuttanut paljon elintarvikemarkkinoita. Vähähiilihydraattisuus on lisännyt maitotuotteiden kysyntää, sillä nyt kuluttajat toivovat tuotteiden sisältävän runsaasti proteiinia. Tämä on lisännyt maitohyllyssä räjähdysmäisesti erityisesti erilaisten rahkatuotteiden tarjontaa. Valio toi oman Valio PROfeel tuoteperheensä markkinoille, sekä plusmaidon ja -piimän, jotka sisältävät runsaasti proteiinia.

Vuonna 2012 markkinoille tuli Valion uusi tuoteperhe, Onni-puurot perheen pienimmille. Puurot ovat suunniteltu yhteistyössä lastenlääkärien kanssa, jotta ravintosisältö olisi mahdollisimman optimaalinen kasvavalle naperolle.

Innolla jäämme odottamaan mitä vuosikymmen tuo tullessaan, sillä Valio on osoittanut olevansa ajan hermoilla vastatessaan kuluttajien tarpeeseen kulloisenkin ruokatrendin mukaisesti. Valio on myös valveutunut sosiaalisen median hyödyntäjä, Valio näkyy ja vaikuttaa SoMessa, lähellä kuluttajia.

Valion historia on ollut täynnä innovaatitoita ja aika näyttää kuinka Valio kehittää maitotuotteiden valikoimaa edelleen. Minkälaisia jännittäviä uutuuksia tulemme näkemään hyllyssä, se jäänee nähtäväksi tulevina vuosina!

Lähteet:
Valio verkkosivut 19.6.2016 http://www.valio.fi/tuotteet/valio/#

Kuvat: Valio materiaalipankki
 

Mistä ruoka tulee? - Valion historia osa 1: Mistä kaikki alkoi

Valio, tuo kaikille tuttu maitotuotteita valmistava yritys omaa pitkän ja mielenkiintoisen historian. Vaikka historian kuinka yrittäisi tiivistää pähkinänkuoreen, on se niin vaiherikas, että siitä oli kirjoitettava ei vain yksi, vaan peräti kaksi blogipostausta! Tässä ensimmäisessä osassa käydään läpi mistä kaikki alkoi, sota-ajan vaikutus ja sodasta elpyminen. Toisessa osassa kuljetaan matka kaupungistumisesta tähän päivään, jolloin myös teknologian kehittyminen avaa uusia ovia tuotekehittelyn saralla. Valio onkin vakiinnuttanut asemansa johtavana maitotuotteiden valmistajana sekä luotettavana yrityksenä, eikä syyttä, sillä historian aikana Valio on tuonut maailmalta Suomeen suuren maailman makuja, mutta samalla vienyt maailmalle suomalaista osaamista laadukkaiden tuotteiden muodossa.

Historia lyhyesti, mutta pitkästi

 Valiolla on pitkä, yli satavuotinen historia, joka alkoi jo vuonna 1905. Perustamisvaiheessa Valion nimi oli Voivienti-osuusliike Valio r.l. Voivienti-osuusliikkeen omisti 17 osuusmeijeriä, joiden tarkoituksena oli valvoa ja edistää ulkomaille vietävän voin laatua. Ulkomaat, erityisesti Englanti olivatkin Valion pääasialliset markkinat aina 1920-luvulle asti, jolloin kotimaassa Valion tuotteiden kysyntä kasvoi yli ulkomaanmarkkinaosuuden.

1900-luvun alussa Suomessa avattiin Valion toimesta ensimmäiset Voiliikkeet, joiden valikoima kasvoivat maitoon ja juustoon 1910-luvulla. Tähän asti maitoa oli jaettu ovelta ovelle, mutta suuret muuttoliikkeet maalta kaupunkiin tekivät ovijakelusta kannattamatonta. Valio toi markkinoille sveitsiläisen emmentaljuuston, sekä aloitti omien juustomestareiden koulutuksen.

1920-luvulla juuston kulutus kotimaassa oli jo 480 000kg vuodessa ja vuonna 1925 juustoa vietiin ulkomaille kaksi miljoonaa kiloa. Vuonna 1925 Valio toi markkinoille alunperin hollantilaisen miedonmakuisen Edamjuuston, jonka valmistus aloitettiin nykyisin Venäjälle kuuluvassa Viipurissa.

1920-luvulla tapahtui muutakin mullistavaa, nimittäin Valion laboratorion johtajaksi nousi A.I. Virtanen. Hän kehitti vuoteen 1928 mennessä rehun säilöntämenetelmän, joka toi hänelle Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945. Kyseessä on tuttu AIV-rehu, jolla voitiin taata karjalle laadukkaan rehun saanti myös talvikaudella ja täten myös lypsettävän maidon määrä ei enää laskenut talviaikaan.

Valion tunnetut Koskenlaskija, Aura ja Viola-juustot saapuvat markkinoille 1930-luvun puolella. Samoihin aikoihin Valio aloittaa Pingviini-jäätelön valmistuksen ostettuaan Oy Jäätelö - Glass Ab:n tuotemerkin ja jäätelömyynti aloitetaan Valiomyymälöissä sekä jäätelökioskeissa. Lasipalatsiin perustettiin ensimmäinen jäätelöbaari Valion toimesta.

Sota-aika varjosti 1940-lukua, joka oli traagista aikaa myös maitotaloudelle. Maitotuotanto romahti monista syistä, osittain siksi, että monet viljelijät joutuivat jättämään kotitilansa Karjalassa. Toinen merkittävä syy oli se, että talon isännät lähtivät rintamalle puolustamaan isänmaataan. Tämän lisäksi rehun tuonti ulkomailta loppui kokonaan. Sota-aikana elettiin tarkan säännöstelyn aikaa, jolloin mm. juusto oli säännöstelyn alla. Lähes kaikki tuotettu voi ja juusto meni puolustusvoimille rintamamiesten muonitukseen. Yksi merkittävä tuote rintamalla on ollut Koskenlaskija sulatejuusto, sillä sitä oli helppo annostella ja sillä oli hyvä säilyvyys. Rintamalla Koskenlaskijaa käytettiin jopa kahvin "valkaisuun", sillä muuta ei ollut aina saatavilla.

Kun sota-aika päättyi, elpyi myös maitotalous hiljalleen ja vuonna 1949 juuston säännöstely päättyi, joten juusto oli jälleen vapaasti ostettavissa.

1950-luvulla Valion nimi muuttui alkuperäisestä Voivienti-osuusliike Valio r.l:stä Valio keskusmeijerien osuusliikkeeksi. Valio tulee vielä kertaalleen vaihtamaan nimeään nykyiseen muotoonsa, vuonna 1992 nimi muuttuu Valio Oy:ksi, samalla kun osuuskunta muuttuu osakeyhtiöksi.

Maitoa oli 1950-luvulle asti myyty asiakkaiden omiin astioihin, mutta tähän tuli suuri muutos. Markkinoille tuli valmiiksi pakattu maito, joka hiljalleen valtasi markkinat etenkin kaupungeissa.
Vuonna 1953 perustettiin nykyäänkin tunnettu Valion koekeittiö. Koekeittiön alkuperäinen tehtävä oli opastaa kuluttajia käyttämään markkinoille tullutta uutuustuotetta, maitojauhetta.

Seuraavassa osassa on luvassa mullistavia tuotekehityksen hedelmiä, suosikkituotteiden syntyhistoriaa, sekä sivutaan maitotalouden nykytilaa. Kannattaa siis seurata blogia!

lähteet:
Valio-verkkosivut  http://www.valio.fi/tuotteet/valio/#

kuvat:
Valio materiaalipankki